P93/94-reissu
Lassen matkaraportti:
Moikka reissulaiset/muut. Matka on sitten takana ja muistorikas siitä tuli kuten uumoilin. Antoisia pelimatkat ovat mutta raskaitakin. Tunnetilat heilahtelevat ääripäihin hyvinkin lyhyen ajan sisällä ja jatkuvasti ollaan liikekannalla. Unta tulee vain muutama tunti yötä kohden. Reissaaminen on kuitenkin mielyttävää koska Loiskeen pelaajat/vanhemmat ovat loistoihmisiä.
Teijolle suuren suuri kiitos matkan järjestelyistä. Siinä on työtä kerrakseen ja kaikki meni todella hyvin. Matkanjohtajana toiminut Jari joutui reissun aikana mielenkiintoisiin tilanteisiin selviten niistä voittajana. Hän oli jatkuvasti hyvin ajan tasalla ja sitä auttoi hienosti organisoitu aikataulu..Kiitos.. Kiitokset myös Lefalle valmennusavusta ja kyydeistä. Sunshinen vahvuutena on myös voimakkaat naiset, jotka tekevät matkan aikana näkymätöntä mutta sitäkin arvokkaampaa työtä. Iltapalat/siivoukset/käytännön asiat hoituivat lähes tyhjästä. HYVÄ NAISET..kannustus oli myös huippuluokkaa kaikilla vanhemmilla - fiilis korkealla!
Pojat pelasivat upean turnauksen. P-93 pelaajat venyivät kahdeksan joukkoon mutta sitten patterit loppuivat. Miika, Ville ja Vade pelasivat toisen turnauksen putkeen. Atte ja Teemu joutuivat urakoimaan Totin kramppien vuoksi. Onneksi matkassa oli mukana Masa joka välillä dominoi kentällä antaen muille hengitystaukoa. Välillä myös yhteispeli oli silmiä hivelevää. Kaiken kaikkiaan mielestäni turnauksen kaksi parasta joukkuetta kohtasivat jo pe-iltana jolloin teimme uskomattoman nousun jatkaen kahdeksan sakkiin. Tiputimme silloin superjoukkueen oltuamme 1-3 tappiolla. Se jää pelilliseksi kohokohdaksi ja muistoihin ainiaaksi. Suuri kiitos Pekalle joka yllättäen oli p-93 joukkueenjohtajan asemassa. Ilman häntä reissaaminen olisi ollut hankalaa.
Sunshine-94 on kyllä erikoinen joukkue. Se vain venyy ja venyy kuten taas huomasimme. Osa pelaajista pelasi p-93 pelejä mutta uusia pelureita nousi ns. "miehen mittoihin". Nelikko "Kaius/Jimi/Speedy/Klasu" kehittyivät silmissä ja Viltsu nousi todella isoon rooliin turnauksen edetessä. Rankkarikisasta jokaiselle tulee heti mieleen myös Tuomaksen maalivahtipeli :) Nämä ovat valmentamisen parasta antia. Nähdä pelaaajien selvä kehittyminen oli pelin tulos sitten mikä tahansa. Se Rankkarikisa säilyy muistoissa lopun elämää. Harmi kun sen itse missasin. Onneksi oli paikalla Lefa, joka sai pojat pelaamaan ja uskomaan itseensä! Finaali oli taistelua ja näimme siellä varmasti kovimman p-94 maalivahdin. Vastustajan maalivahti tuntui ottavan kaiken kiinni. Lopuun saimme kunnon myllytyksen ilman maalivahtia mutta onni ei olut tällä kertaa myötä. Ensimmäinen tappio pitkään aikaan mutta onneksi se tapahtui todella hyvää joukkuetta vastaan. Kaikki kunnia heille. Tiedämme ainakin jo nyt ensi kauden ensimmäisen tavoitteen.."poika" takaisin Suomeen *virn*.